mikko.merikivi

Epätasapuolinen vaalitapamme

Suhteellisessa vaalitavassa, joka Suomessa vallitsee, vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Tarkemmin sanottuna täällä on kansanedustajan paikkojen jakoperiaatteena käytössä D'Hondtin menetelmä.

Wikipedian artikkelin (https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4) perusteella voin laskennallisella esimerkillä perustella, miksi nykyinen paikkojenjakoperiaate suosii puolueiden olemassaoloa seuraavasti:

1. Paikkoja on jaettavana 3 ja vaalipiirejä on yksi.

2. Oletetaan, että yhdellä puolueella nimeltään Puolue on yhdeksän edustajaa, jotka saavat seuraavat äänimäärät: 1000, 980, 950, 800, 750, 700, 650, 500 ja 400. Puolueen yhteenlaskettu äänimäärä on 6730.

3. Oletetaan, että lisäksi on yksi puolueisiin kuulumaton ehdokas nimeltään Sitoutumaton, joka saa 2200 ääntä.

4. Puolueen ehdokkaiden vertausluvuiksi muodostuvat seuraavat: 6730 (1/1 puolueen äänistä), 3365 (1/2 puolueen äänistä), 2243 (1/3 puolueen äänistä), jne.

5. Sitoutumattoman vertausluku on 2200.

6. Puolueen kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan, vaikka sitoutumaton sai yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kukaan heistä.

 

Ero valittujen edustajien ja Sitoutumattoman äänten välillä vaan kasvaa, jos yksittäisten ehdokkaiden saamat äänimäärät ovat lähempänä toisiaan. On siis ihan vaalimatemaattinen tosiasia, että puolueita kannattaa nykytilanteessa olla; ja koska paikkojen jakoperiaate välittää vain puolueen saamien äänten kokonaismäärästä, niillä kannattaa olla mahdollisimman paljon ehdokkaita.

 

Tosin jos tarkkoja ollaan, niin on olemassa myös yhteislistoja, joilla valitsijayhdistystenkin kautta voisi ottaa hyödyn listojen käytöstä vaalitavassamme. Tämäkään ei tosin muuta sitä pointtiani, jota yritän tässä saada läpi, että vaalitavassamme äänestämme ensisijaisesti listoja emmekä ihmisiä. Käytännössä nämä listat ovat puolueita niin usein, että puhun erityisesti puolueista esimerkeissäni.

 

Toisaalta myös on niin, että jos Puolueen listalla on yksi 50000 ääntä saanut ehdokas, niin hän vetää eduskuntaan mukanaan muitakin puolueen ehdokkaita, oli heillä sitten miten vähän ääniä tahansa. Eduskuntaan siis voi teoreettisesti päästä sellaisia henkilöitä, joita ei kirjaimellisesti kukaan äänestänyt. Ei kovin demokraattiselta järjestelmältä kuulosta tämä.

 

Tämä ei ole mitään teoriaa, vaan tilastoja aikaisemmista vaaleista lukemalla voidaan havaita tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia jopa eduskuntapuolueiden välillä. Tässä ovat Tilastokeskuksen arkistoimat tulokset vuoden 2007 eduskuntavaaleista: http://www.stat.fi/til/evaa/2007/evaa_2007_2007-03-28_tau_015.xls
Tässä on joitakin poimintoja sieltä.

Uusimaa:
Pääsivät edustajiksi: Keskustan ehdokas Markku Uusipaavalniemi (2817 ääntä). Vihreiden ehdokas Merikukka Forsius (2479 ääntä). Perussuomalaisten ehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner (1058 ääntä).
Eivät päässeet edustajiksi: SDP:n ehdokas Risto Kuisma (4765 ääntä). RKP:n ehdokas Christel Liljeström (4403 ääntä)

Varsinais-Suomi:
Pääsivät edustajiksi: Vasemmiston ehdokas Jyrki Yrttiaho (4492 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: KD:n ehdokas Sari Essayah (7734 ääntä)

Satakunta:
Pääsivät edustajiksi: Vasemmiston ehdokas Veijo Puhjo (3271 ääntä). Kokoomuksen ehdokas Anne Holmlund (3896 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: Keskustan ehdokas Kauko Juhantalo (5054 ääntä)

Häme:
Pääsivät edustajiksi: Vihreiden ehdokas Kirsi Ojansuu (3405 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: SDP:n ehdokas Kari Salmi (5105 ääntä)

Kymi:
Pääsivät edustajiksi: KD:n ehdokas Sari Palm (1749 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: Kokoomuksen ehdokas Seppo Lahtela (4371 ääntä)

Etelä-Savo:
Pääsivät edustajiksi: Kokoomuksen ehdokas Lenita Toivakka (3233 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: Keskustan ehdokas Pekka Nousiainen (5267 ääntä)

Pohjois-Karjala:
Pääsivät edustajiksi: SDP:n ehdokas Lauri Kähkönen (4391 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: Vihreiden ehdokas Tarja Cronberg (7804 ääntä)

Vaasa:
Pääsivät edustajiksi: Kokoomuksen ehdokas Petri Pihlajamäki (3091 ääntä)
Eivät päässeet edustajiksi: SDP:n ehdokas Harry Wallin (6027 ääntä). Keskustan ehdokas Lasse Hautala (5509 ääntä)

 

Vaalitapa, jossa äänestetään puolueita vähentää runsaasti valinnanvaraa, kun ääni voi hyvinkin mennä jollekin, jota ei tahtoisi äänestää, ja ryhmäkuri muutenkin vähentää edustajien todellista valtaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jos pystyisi äänestämään ihmisistä, niin voisi vaikka kannattaa sanotaanko vaikka Kokoomuksen agendaa muuten, mutta tahtoo sen lisäksi sitovat kansanäänestykset tai lyhyemmän tekijänoikeuksien suoja-ajan. Nyt on aika lailla joko-tai-tilanne näiden välillä.


Mielestäni meidän pitäisi siirtyä vaalitapaan, jossa ei äänestetä puolueista vaan ihmisistä. Ja mikä tahansa tällainen vaalitapa ei myöskään kelpaa, vaan kannatan siirtoäänivaalitapaa, jota Oula Lintula on erinomaisesti käsitellyt tässä ketjussa: http://muutospuolue.fi/keskustelupalsta/index.php/topic,1803.0.html
Tai sitten se voisi olla Sveitsin mallinen vaalitapa: http://www.democracy-building.info/particularities-switzerlands-proporti...

Saatan itsekin kirjoittaa näistä joskus, mutta nyt mainitsen vaan muutaman perusasian. Siirtoäänivaalissa äänestäjä kirjoittaa listan nimiä haluamassaan järjestyksessä ja vaalijärjestelmä pitää huolen, että juuri heille tulee mahdollisimman suuri hyöty. Jos ensimmäinen valinta ei pääse läpi, ääni siirtyy toiselle ja niin edelleen. Äänestäjiä helpottamaan saattaa olla myös olemassa valmiita listoja, joista voi yliviivata ehdokkaita tai lisätä omiaan. Siirtoäänivaalitavassa äänet eivät oikein voi mennä "hukkaan" ja taktinen äänestys on todella vaikeaa. Hyvä on, ääntenlasku on hankalampaa, mutta nykyaikana voidaan siihen käyttää tietokoneita ja äänestyslippujen ollessa julkisia voi kuka tahansa helposti laskea tuloksen itse ja todeta että täsmää.

Nykyisessä vaalijärjestelmässä laajemmalti on myös muita ongelmia, kuten puoluetuet, jotka menevät vain eduskuntapuolueille pönkittäen siis pelkästään valtaapitävien valtaa. Tästä tosin voisi kirjoittaa omankin kirjoituksensa, mutta muutoksen osalta on jo tähän ongelmaan vähän yritetty puuttua toimenpidealoitteen muodossa, jota perustellaan tässä: http://muutospuolue.fi/keskustelupalsta/index.php/topic,3662.0.html

 

Muokkaus 29.5.2016: Linkit päivitetty toimiviksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Puolueille on tärkeää, että ne saavat oman kannatuksensa eli ehdokkaidensa yhteiskannatuksen suhteessa paikkoja, koska paikkaluvuilla on suuri merkitys hallitusta muodostettaessa.

Sitoutumattomilla ehdokkailla on myös oikeus järjestäytyä yhteislistalle tai vajaita listoja esittävillä puolueilla on mahdollisuus tehdä vaaliliitto, jolloin he pääsevät myös osallisiksi yhteisäänimääristä.

Sitoutumattomien intoa mennä ehdolle toki hillitsee se, että toisin kuin rekisteröidyn puolueen mandaatilla menevät, on heidän erikseen kerättävä taakseen valitsijayhdistys. Sitoutumattomien ehdokkaiden on myös siksi vaikea kerätä ääniä, koska yhden kansanedustajan ääni eduskunnassa on hyttysen ininää ja puoluetta äänestettäessä voidaan tukeutua yhteisen ohjelman alle järjestäytyneiden samanmielisten henkilöiden joukkovoimaan.

Siirtoäänivaalitapa on sovitettavissa myös puoluevaaleihin usealla eri tavalla.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Hallituksen periaatteessa pitäisi kuulua toimeenpanovaltaan vallan kolmijako-opin mukaan, mutta jostain syystä sillä on myös aloitemahdollisuus eli hallituksen esitykset, jotka ovat jopa tärkeämpiä kuin kansanedustajien omat.

Joo, no tuli tosiaan tuo yhteislistakin mieleen, mutta kiireissäni julkaista tämä jotain kuukauden writer's blockin jälkeen ei ennen julkaisua tullut mietittyä, miten senkin saisi ympättyä tähän argumentointiini. Pointtini kuitenkin on, että D'Hondtin vaalitapa suosii listoja eikä yksittäisiä tai pienen määrän yhteenliittymää ehdokkaista. Tämä on yksi syy, miksi se mielestäni on ennemminkin puolueiden eikä ihmisten äänestämistä.

Vaalitapa, jossa äänestetään puolueita vähentää runsaasti valinnanvaraa, kun ääni voi hyvinkin mennä jollekin, jota ei tahtoisi äänestää, ja ryhmäkuri muutenkin vähentää edustajien todellista valtaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jos pystyisi äänestämään ihmisistä, niin voisi vaikka kannattaa sanotaanko vaikka Kokoomuksen agendaa muuten, mutta tahtoo vaikka sen lisäksi sitovat kansanäänestykset tai lyhyemmän tekijänoikeuksien suoja-ajan. Nyt on aika lailla joko-tai-tilanne näiden välillä.

En sano, etteikö puolueita saisi olla, mutta niiden tulisi olla lähinnä tapa ehdokkaille allekirjoittaa heille yhteisiä arvoja. Tuo hallitusasia on vielä vähän mietinnän alla minulla miten hoitaa, mutta jos edelleen halutaan säilyttää heillä tuo lakialoitemahdollisuus, niin tärkeintä kai on, että sillä on eduskunnan enemmistön luottamus eikä niinkään mistä puolueista siellä on edustajia. Vähemmistöhallituskin nimittäin ilmeisesti toimisi, joten miksi ei sellainen, jossa etusijalla ovat ihmiset eivätkä puolueet?

Toimituksen poiminnat