mikko.merikivi

Suomi tarvitsee vähemmistöhallituksen

Kansa valitsee valtiotasolla vaaleilla ainoastaan eduskunnan, ei hallitusta tai muita keskeisiä virkamiehiä (paitsi presidentin). Tämän takia on demokratian toteutumisen takia oleellista suoran demokratian menettelyjen ja vaalijärjestelmän remontoinnin rinnalla, että eduskunnalla on iso valta. Hallitusta nähdäkseni tarvitaan kuitenkin isojen suuntalinjojen päättämiseen, koska 200 ihmisen kinastelu olisi todella hidasta ja hankalaa.

Enemmistöhallitus (hallitus, jonka muodostaneisiin ryhmittymiin kuuluu enemmän kuin 100 kansanedustajaa 200:sta) voi näyttää aluksi demokraattiselta vaihtoehdolta. Tässä ongelmina tosin on, että hallituksen ei tarvitse käydä juuri minkäänlaista neuvottelua opposition kanssa, sen ei tarvitse pyrkiä toiminnassaan avoimuuteen, ja eduskunta toimii vain kumileimaisimena hallitukselle, koska kannatus hallituksen aloitteille on automaattisesti puoluekurin takia lähes varmasti yli puolet. Päätösten suunnitteluvaihe tosin on hyvin oleellinen, jonka takia sen olisi tärkeää olla mahdollisimman läpinäkyvää, ja kyllähän oppositiollakin on iso prosenttiosuus kansasta kannattajinaan, joten heitä ei tulisi unohtaa. Ja kun hallituksen esitykset hyväksytään lähes automaattisesti, todellinen valta onkin hallituksella eikä eduskunnalla, mikä olisi demokratian toiminnan kannalta parempi, ja lobbareiden on helpompi saada läpi kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Lisäksi kun hallituskokoonpano vaihtuu vaaleista toiseen, pitkäjänteistä politiikkaa ei oikein voi tehdä. Mikä siis neuvoksi?

Väitän, että Suomelle olisi hyväksi vähemmistöhallitus (hallitus, jonka muodostaneisiin ryhmittymiin kuuluu vähemmän kuin 100 kansanedustajaa 200:sta). Vähemmistöhallitus on toisaalta helpompi kaataa tai hylätä sen ehdotuksia kuin enemmistöhallituksen, mutta tämän takia myös sen tuleekin olla todella varovainen hallitusohjelmaa ja hallituksen esityksiä tehdessään. Tämän vuoksi neuvottelut opposition kanssa ovat elinehto vähemmistöhallitukselle. Jo tästä johtuen päätösten suunnitteluun osallistuu isompi osa eduskunnasta kuin enemmistöhallituksessa.  Elinehtona toimivien neuvottelujen eduskunnan muiden jäsenten kanssa takia viesti millaisia päätöksiä ollaan kaavailemassa kantautuu useamman korviin ja näin ollen on vaikeaa pitää suljettujen ovien sisällä, lisäten avoimuutta politiikkaan. Avoimuus saattaa lisäksi hyvinkin muodostua tärkeäksi kriteeriksi sille, että vähemmistöhallituksen päätöksiä saadaan läpi eduskunnassa, kun puoluekurilla ei voi uhkailla enemmistöä eduskunnasta hyväksymään jotain kansan tahdon vastaista päätöstä mukisematta. Avoimuus ja enemmän keskustelua päätöksistä taas ainakin minun logiikkani mukaan tarkoittaisi keskimäärin parempia ja kansan tahdon mukaisempia päätöksiä.

Pitkäjänteinen politiikka on ehkä kyseenalaisin näistä hyödyistä, onhan vähemmistöhallitus helpompi kaataa. Argumentoin kuitenkin sen puolesta. Koska vähemmistöhallituksen elinehtoihin kuuluu neuvottelu opposition kanssa ja sen täytyy tehdä oppositiota miellyttäviä päätösehdotuksia tai se kaatuu, selvä enemmistö eduskunnan ryhmittymistä tulee kuulluksi ja huomioiduksi päätöksenteossa. Vähemmistöhallitus ei siis voi vain tehdä mitä mieli lystää, joten enemmistöhallituksen ongelma, että hallituskokoonpano vaihtuu joka vaaleissa, ei oikeastaan olekaan ongelma vähemmistöhallitukselle. Valta nimittäin olisi siirtynyt takaisin eduskunnalle, jonka kokoonpano vaihtuu huomattavasti hitaammin vaaleista toiseen. Täten jos jossain vaiheessa enemmistö eduskunnasta päättää jostain pitkäjänteisestä politiikasta, sitä ei voi niin vain unohtaa hallituskokoonpanon vaihtuessa, sillä heitä joudutaan joka tapauksessa kuuntelemaan. Ergo, vähemmistöhallitus tuottaa pitkäjänteisempää politiikkaa, kunhan sen itsesuojeluvaisto toimii.

Toisaalta välttämättömät talousuudistukset, jotka nykyisin karahtavat irtopisteiden keruuseen ja hallituksen sisäisiin riitoihin, voisivat saada isomman kannatuksen vähemmistöhallituksen ollessa vallassa, sillä se pakottaa yhteistyöhön ja ei oppositiokaan tahdo varmaan kaiken aikaa hallitusta vaihtaa. Pohjoismaista Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos kyseessä ei ole virkamieshallitus, niin selkeä vähemmistöhallitus tulee kaadetuksi "opposition" toimesta alta aikayksikön. Turha sellaiseen on pyrkiä. Pitäkäämme kiinni parlamentarismin periaatteista.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Kuten sanottua, Pohjoismaista Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä. Kyllä niissä ilmeisesti ne pysyvät kasassa sen verran hyvin, että niitä vielä tehdään. Ja voihan vähemmistöhallitus olla sellainenkin, että siinä vain yksi oppositiopuolue olisi vaa'ankieliasemassa.

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Ja muuten, eikö se nyt vasta ole parlamentarismin periaatteen hylkäämistä, että valitaan niin tukeva enemmistöhallitus, että se ei varmasti kaadu ja samalla luovutaan omistakin periaatteista ja vaaliohjelmista? Tämä lisäksi hiljentää opposition erittäin hyvin.

Vähemmistöhallitukseen totuttelu voi olla myös tarpeen sitä päivää varten, kun saamme siirtoäänivaalitavan käyttöön, kun kerran se vie aika hyvin pohjan haitalliselta puoluekurilta.

Toimituksen poiminnat